Seurakunnasta eväitä uuteen ammattiin
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Seurakunnasta eväitä uuteen ammattiin

Työkokeilu seurakunnassa on avannut siilinjärveläisen Pekan ja Annin silmät näkemään työn moninaisuuden.

”Nuorisotyö on unelmani”, Pekka Kauhanen kertoo. Askel kohti unelmaa on otettu: mies on hakenut yhteisöpedagogi-sosionomin koulutukseen ja on parhaillaan työkokeilussa Siilinjärven seurakunnan nuorisotyössä puolen vuoden ajan. ”Nuorisotyö antaa nuorille tervettä ajanvietettä ja estää hölmöilyjä. Seurakuntaan voi tulla tekemään kaikkea kivaa, turvallisesti”, Kauhanen sanoo.

Myös Anni Pasanen on kouluttautumassa uudelle uralle ja odottelee kevään lastenohjaajahaun tuloksia. Kahdeksan viime vuoden ajan Pasanen on kotiäitinä käynyt lastensa kanssa seurakunnan kerhoissa ja perhetapahtumissa. Tänä keväänä Pasanen sukeltaa kerhoihin päivittäin työkokeilijana.

Laulukirja ja kalenteri ovat tärkeitä seurakunnan kasvatustyön ammattilaiselle. Työkokeilijat Anni Pasanen ja Pekka Kauhanen ovat kevään aikana tutustumassa työhön Siilinjärven seurakunnassa. Kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Kauhasen ja Pasasen omat kokemukset seurakuntalaisina ovat madaltaneet kynnystä kysyä työkokeilupaikkaa seurakunnasta.

”Oma ripari, isoskoulutus ja isosen tehtävät antoivat minulle valmiuksia elämään”, Pekka Kauhanen sanoo. ”Rippikoulu on nuorelle ensimmäinen sosiaalinen tilanne, jossa pitää lyhyessä ajassa kasvaa ryhmäksi ja tulla toimeen kaikkien kanssa.” Erilaisia työyhteisöjä nähneenä Kauhanen tietää, että sitä taitoa tarvitaan myös työelämässä.

Suunniteltuja juttuja

Työkokeilu on avannut Kauhasen ja Pasasen ymmärtämään työtä pintaa syvemmältä. ”Perhekerholaisena toisten äitien kanssa kummasteltiin, miksi ohjaajat tarvitsevat viikon aikaa suunnitella parituntista kerhoa. Nyt tiedän, miten paljon yhdellä ohjaajalla on viikossa eri ryhmiä. Niihin on suunniteltava hartaudet, askartelut ja kaikki”, Pasanen sanoo.

”Työntekijä on myös vastuussa toisten lapsista ja kaikista ryhmäläisistä yhtä aikaa. Ryhmässä työskentely on myös väsyttävää”, Pasanen kertoo.

Niin ikään Kauhanen on päässyt sukeltamaan seurakuntatyön eri vaiheisiin. Esimerkiksi palaverien arvostus on kasvanut. ”Ennen tänne tuloa en käyttänyt kalenteria. Nyt se oli pakko saada. Kun kirjoitan menot kalenteriin, ne jäävät mieleen”, Kauhanen selittää.

Rehellinen puoli työstä

”Haluan nähdä rehellisen puolen tästä työstä, myös tylsät tehtävät”, Kauhanen sanoo. Työkokeilussa hän on osallistunut suunnittelupalavereihin ja ohjannut ryhmiä kokkikerhossa, iltapäiväkerhossa ja nuorten perjantaikahvilassa. Työ on näyttänyt kasvonsa.

Myös Pasanen on päässyt vaihteleviin tehtäviin. ”Olen iloinen, kun olen päässyt eri ryhmien toimintaan mukaan. Esimerkiksi perhekerho tai kahvila Huili on aivan erilainen ohjattava kuin päiväkerho. On myös ilo työskennellä usean eri ohjaajan kanssa.”

Työyhteisön vastaanottoon Kauhanen ja Pasanen ovat tyytyväisiä. ”En ole seurakunnan työntekijöille vain työkokeilija vaan saman tien osa työporukkaa. Kaikessa on tuettu, ja minua on kuunneltu kuten muitakin”, Pekka Kauhanen kertoo. ”Aivan kuin olisi kotiinsa tullut. Niin avoimesti otettiin vastaan”, Anni Pasanen vahvistaa.

Siilinjärven seurakunnassa on työkokeilijoita vuosittain yhdestä kolmeen erilaisissa tehtävissä.  Työkokeilijat otetaan tehtäviin heidän omista tarpeistaan käsin. ”Työkokeilu on hyvä tapa tutustua työhön ja saada näkökulmia omaan elämään. Meillä nuorisotyössä on paikka työkokeilijoille, jotka pohtivat vaikkapa lähtöä nuorisotyön opintoihin. Vaikka työkokeilun lähtökohtana on työkokeilijan etu, on siitä iloa ja hyötyä paljon myös työpaikalle”, sanoo Siilinjärven seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen.

Sini-Marja Kuusipalo