Mitä luterilaisuus minulle merkitsee?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Mitä luterilaisuus minulle merkitsee?

Katri Tuhkanen

Olen kasvanut maalaiskylässä, jonka elämää sävytti luterilainen kristillisyys. Kylältä puuttuivat kaikki ääriliikkeet ja vapaat suunnat. Kylän asukkaat olivat pääosin viljelijöitä tai pienviljelijöitä.

Lapsen elämään kuului pyhäkoulu. Kaikki nuoret kävivät rippikoulun. Aikuisten hartauselämän muodostivat kotiseurat, talvi- ja kesäkinkerit sekä koululla vietetty maakirkko ehtoollisineen. Kirkkomatkoja tehtiin harvakseltaan hevosella tai polkupyörällä, koska kotikyläni oli melko kaukana kirkonkylästä.

Kylällä vallitsi koko kylän omaksuma tapakulttuuri, jossa lepopäivä pyhitettiin. Sunnuntaina eli pyhänä ei tehty kuin välttämättömät askareet. Itsestään selvää oli myös, että jumalanpalvelukseen osallistuttiin radiokirkkoa kuunnellen. "Kirkonmenojen" jälkeen saivat lapset mennä leikkimään ja aikuiset mahdollisesti kyläilemään. Vieraanvaraisuus ja lähimmäisen auttaminen olivat opittuja ja luonnollisia asioita.

Tällä hetkellä tunnen syvää kiitollisuutta lapsuuteni kasvuympäristöstä. Se on ollut elämäni kantava voima ja tämänkin päivän turva. Tiedän saavani voimaa jokaisena päivänä, päivän matkan verran. Kotikyläni kulttuuriperintö opetti vaatimattomuutta ja vähään tyytymistä, yksinkertaista elämää.

Pidän virsirunoista. On armoa aloittaa uusi vuosi virrellä "Jumala ompi linnamme" ja yhtyä joulun ilosanomaan veisaamalla "Nyt Jumalalle kunnia".

Olen tyytyväinen, että saan tehdä matkaa kahden ristin välissä. Ensimmäinen piirrettiin minuun vauvana kasteen hetkellä ja toisen saan,"kun matka taakse jää".

Luterilaisuuteni voisin tiivistää virren säkeisiin:

"Sun hallussas, jos mikä mulle tulkoon.
Mun henkeni ja kaikkeni myös olkoon.
Suo tehdä työni nimes kunniaks,
ja lähimmäisenikin parahaks".

 

Katri Tuhkanen
Siilinjärven seurakuntalainen

12.4.2017




Aloita uusi viestiketju Siirry arkistoon
Aihe / Aloittaja   Viimeisin / Viestejä