Kirkkoherran saarna virkaanasettajaismessussa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kirkkoherran saarna virkaanasettajaismessussa

Päivän evankeliumiteksti

Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.” (Mark. 12:4144)

Olli Kortelainen saarnasi Siilinjärven kirkon messussa 26. elokuuta.

Kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Kirkkoherra Olli Kortelaisen saarna 

Hyvät ystävät! Olin vaimoni kanssa vuosi sitten kesällä Etelä-Italiassa lomailemassa, jossa vierailimme arkeologisessa museossa. Museoon meitä houkutteli paitsi tiedonhalu myös se seikka, että ulkona oli lähes 40 astetta lämmintä ja museossa oli hyvä ilmastointi. Eräässä museon huoneessa esiteltiin kaivauksissa löytyneitä antiikin aikaisia kolikkoja – kenties jonkun lesken ropoja. Kun sitten jälkeenpäin yritin netissä tutustua näkemiimme kolikkoihin, hakukone ohjasi minut verkkokauppaan, jossa oli myytävänä näitä muinaisia rahoja. Hinnat olivat alkaen 200:sta eurosta.

En tiedä, onko tällainen muinaisten kolikkojen kauppa edes laillista, mutta tänä päivänä lesken rovot voi näköjään ostaa netistä kahdellasadalla eurolla – varsinkin jos tyytyy vähän heikkokuntoisempiin kolikkoihin. Jeesuksen aikoihin noiden kahden kolikon arvo oli ostovoimaltaan alle euron.

Entäpä jos mahdollinen ostaja laittaisi nettikaupan sijasta saman summan hyvään tarkoitukseen, jolla autetaan ventovierasta hätää kärsivää ihmistä – esimerkiksi Syyrian sodan pakolaisia? Nettiostaja jäisi ilman tuotettaan, mutta toinen ihminen tulisi autetuksi. Mitä jos tänään kaikki laittaisimme hyvän kiertämään? Sen voi tehdä esimerkiksi osallistumalla tämän pyhän kolehtiin, jossa keräämme varoja Kirkon ulkomaanavun katastrofirahastoon maailman kaikkein hädänalaisempien ihmisten auttamiseksi.

Kuvaus Jeesuksesta tarkkailemassa uhriarkkuun rahaa lahjoittavia ihmisiä on välillä ymmärretty kritiikkinä rikkaita kohtaan. Näin ei kuitenkaan ole. Rikkaus ei sinänsä ole pahasta. Sen sijaan varallisuuden epätasaisen jakautumisen aiheuttamat lieveilmiöt ovat pahasta. Suomessa ne ovat johtaneet kahteen traagiseen sisällissotaan – nuijasotaan ja 100 vuotta sitten käytyyn sotaan. Päivän evankeliumissa kysymys on siitä, että Jeesus antoi erityistä kiitosta leskelle, joka antoi kaiken, mitä hänelle oli toisen kärsivän ihmisen auttamiseksi. Leski tiesi omakohtaisesti, mitä kurjuus voi pahimmillaan olla.

Leskeltä ei tietenkään voinut vaatia samaa kuin rikkailta, jotka antoivat uhriarkkuun kultarahojen muodossa jopa tuhatkertaisesti sen mitä leski. Rikkaiden almuja voitiin pitää itsestäänselvyytenä, koska heillä oli muutaman kolikon lahjoittamiseen ilman muuta varaa. Köyhässä yksin elävässä leskessä Jeesus näki sellaista suuruutta ja rakkautta, mikä on kauneinta, mitä maailmassa voi ihmisten välillä tapahtua. Se sai Jumalan pojankin liikuttumaan.

Moni kakku on päältä kaunis. Ihmisen todellinen sisäinen kauneus tulee ilmi vain hänen tekojensa kautta. Pilvistä, jotka kuivan autiomaan päällä lupaavat sadetta, mutta eivät sitä anna, ei ole mitään iloa. Samoin ihmisten sanat jäävät tyhjiksi ilman tekoja. Ratkaisevaa on se, miten me kohtaamme toisemme tässä elämässä. Kun leski katsoi uhriarkkua, hän näki niiden hädän, joiden auttamiseksi uhriarkkurivistö oli olemassa. Hän avasi sydämensä heille. Loppu on historiaa.

Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.

Lesken tapaus on merkillinen. Kysymys ei siis todellakaan ole yksin rikkauden kritiikistä. Yksi juonne siinä on rakkauden ehdottomuus. Rakkaus ajaa asioihin, jotka eivät ole helppoja. Kristillisen lähimmäisen rakkauden idea ei ole siinä että rakastetaan mukavia tai helppoja ihmisiä. Idea ei ole myöskään siinä, että auttamalla toista auttaisi itseään. Mitään hyvää itselle ei välttämättä seuraa rakkaudellisista teoista tai vaivan näkemisestä.

Lähimmäisen rakkauden laji on niin vaikea, että siinä ei onnistu koskaan täydellisesti, kuten missään muussakaan rakkaudessa. Yksi elämisen syy on sen harjoittelu. Evankelista Markus on kirjoittanut evankeliuminsa tilanteessa, jossa kristinusko on vainottu vähemmistöuskonto ja jonka kannattajat ovat olleet yhteiskunnan vähempiosaisia. Rakkaus, josta Jeesus puhuu, ei ole tunnetila vaan asenne, joka oli omana aikanaankin hyvin vallankumouksellinen. Sillä haluttiin lopettaa lyöntien ja vastalyöntien ketju, väkivallan kierre ja koston perinne.

Vihan ja kaunan kitkeminen on moninkertaisesti työläämpää kuin niiden kylväminen. Rauhan tekeminen sisältää aina vähän omastaan luopumista, kompromisseihin suostumista ja joskus jopa uhrautumista vihollisensa hyväksi – siis vihamiehen rakastamista. Jokainen meistä voi aloittaa rauhan edistämisen omasta elinympäristöstään. Vaikka maailma ei sillä pelastuisikaan, oma elämänpiiri takuulla raikastuu.

Olli Kortelainen
26.8.2018


Katso kuvia virkaanasettajaispäivästä.

Piispa Jari Jolkkonen asetti Olli Kortelaisen Siilinjärven seurakunnan kirkkoherran virkaan. Virkaan asettamisessa avustivat Liisa Väätäinen, Seppo Laitanen, Kristjan Luhamets ja Oiva Malinen.

Kuva: Sini-Marja Kuusipalo