Vaalitentti verkossa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Vaalitentti: Valitsijayhdistykset vastaavat

Kuva: Kirkon kuvapankki / Juuso Westerlund

Mihin suuntaan päättäjät olisivat Siilinjärven seurakuntaa kehittämässä? Miten tavoittaa nuoret? Mille toimijoille annettaisiin seurakunnan tiloja käyttöön? Esitimme seurakuntavaalien valitsijayhdistyksille Kotikirkolle ja Yhteistyöryhmälle kuusi kysymystä tulevaisuudesta.

Mitkä asiat ovat mielestänne keskeisimpiä Siilinjärven seurakunnassa nyt ja tulevaisuudessa?

Kotikirkko:

Pitää seurakunnan perustoiminnot kunnossa mm. jumalanpalvelukset, diakoniatyö ja lapsityö. Pitää talous vakaalla pohjalla: muutaman vuoden alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen
v. 2017 talous saatiin plussalle. Alijäämät ovat johtuneet suurista investoinneista. Seurakunta ei ole velkainen. Huolehtia palveluiden saatavuudesta: lapsille, lapsiperheille ja vanhuksille houkuttelevaa toimintaa.

Yhteistyöryhmä:

Seurakunta on ennen kaikkea hengellinen koti, jossa tulisi olla näkyvästi esillä kristillinen kasvatus lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa. Myös diakonia, lähetystyö ja jumalanpalveluselämä ovat osa-alueita, joissa toteutetaan hengellistä opetusta.

Miten seurakunnan pitäisi kehittyä, jotta se voisi palvella mahdollisimman montaa kunnan asukasta?

Kotikirkko:

Järjestetään ihmisläheistä toimintaa. Kutsutaan kaiken ikäiset mukaan toimintaan. Tehdään yhdessä. Järjestetään erilaisia tapahtumia. Koulutetaan henkilökuntaa. Jalkaudutaan, otetaan mm. kylätoimikunnat yhteistyöhön.

Yhteistyöryhmä:

Vapaaehtoistyön kehittäminen seurakuntalaisille vastuuta jakamalla olisi oiva keino tuoda kirkko keskelle arkea, seurakuntalaisten lähelle. Työtä tehtäisiin yhdessä, ei työntekijälähtöisesti. Näin jokainen voisi kokea, että seurakuntaan voi tulla ilman kynnystä ja ihmisten aito kohtaaminen toteutuisi.

Jumalanpalvelukset seurakunnassamme ovat korkeatasoisia, hyvin valmisteltuja laadukkaine musiikkiesityksineen ja sanaa saarnan ja johdannon muodossa. Ne ovat hengellisesti ravitsevia ja kulttuurisesti korkeatasoisia. Henkilökohtaisella kutsumisella ja vaikuttamisella, mukaan pyytämisellä, voitaisiin elävöittää seurakunnan toimintaa ja saada kirkkoon lisää väkeä.

Kuinka seurakunta tavoittaa nuoret nyt ja tulevaisuudessa?

Kotikirkko:

Rippikoulutyö: sen suunnittelu ja toteutus. Isostoiminta: sen jatkuvuus, joka kantaa nuoria elämässä eteenpäin. Nuoret aikuiset näkyvimmin osaksi seurakunta toimintaan. Nuorekasta henkilökuntaa riparille. Kotikasvatus: nuoren vanhemmat mukaan toimintaan. Sähköinen media.

Yhteistyöryhmä:

Tärkeää on kohdata nuoret aidosti ja hyväksyvästi. Myös nuorille on annettava vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia, jolloin heillä on mahdollisuus juurtua seurakuntaan.  Tärkeää on myös henkilökohtaisesti vaikuttaa ja kutsua, perussanomaan ja tehtävään keskittyen, nuorten kulttuuriin soveltuvalla tavalla- modernisointi on kyllä paikallaan. Uskominen omaan hengelliseen asiaan vakuuttaa seurakuntalaiset, nuoretkin. Etääntyminen perussanomasta vieraannuttaa seurakuntalaisia, innostus jää puuttumaan ja nuoret eivät innostu hekään.

Millaisen valtuustoaloitteen ryhmämme voisi tehdä? Anna esimerkki.

Kotikirkko:

Valtuustoaloitteet ovat tilannekohtaisia asioita. Haluamme tehdä tarpeellisia ja ajankohtaisia aloitteita puolesta tai vastaan rakentavasti, positiivisesti ajatellen ja seurakuntalaisia kuunnellen.

Yhteistyöryhmä:

Lähetyskannatuksen lisääminen voisi olla yksi aloite. Lähetykseen satsatut voimavarat ovat olleet vuosien ajan samalla tasolla, vaikka seurakunnan talous on varsin vakaa. Paljon on rakennettu ja remontoitu, mutta tämä sektori on jäänyt vähemmälle. Taloudellinen niukkuus on muualla kuin meillä ja siksi voisimme hieman enemmän jakaa omastamme.

Miten koette ilmastonmuutoksen ja miten ryhmänne huomiosi asian kirkkovaltuustossa/kirkkoneuvostossa?

Kotikirkko:

Siilinjärven seurakunnassa on voimassa oleva ympäristödiplomi (vuodesta 2015). Diplomissa käydään läpi, miten toimitaan mm. ruokapalvelussa, jätehuollossa, puhtaanapidossa, kiinteistönhoidossa, hautausmaalla ja metsänhoidossa. Jokaisen tulisi kiinnittää huomiota omilla toimillaan jokapäiväisessä elämässä ympäristön hyvinvointiin. Hankinnoissa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan paikalliset tuotteet mm. lähiruoka.  Osoitetaan kokonaisvastuu ympäristöstä. Keskeiset lähtökohdat ilmasto-ohjelmassa ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Yhteistyöryhmä:

Myös kirkko ja sen jäsenet ovat vaikuttajia suhteessa ilmastonmuutokseen. Siilinjärven seurakunta on saanut ympäristödiplomin (v. 2015) ja siten sitoutunut omassa toiminnassaan kantamaan vastuuta ympäristöstä. Marraskuun kirkolliskokouksessa tulee käsiteltäväksi aloite, joka koskee määrärahan myöntämistä kirkon ilmasto- ohjelman päivittämiseksi. Edellinen ohjelma kirjoitettiin kymmenen vuotta sitten. Aihetta siis on ajantasaistaa ohjelma, koska ilmastonmuutokseen liittyvä tieto on oleellisesti lisääntynyt. Tämä mahdollisesti tuleva, uusi päivitys edellyttää, että myös Siilinjärven seurakunta tarkistaa ohjelmansa.

Päätätte luottamushenkilöinä yhdessä kirkkoherran kanssa, millaiseen toimintaan seurakunnan tiloja käytetään.

Millaisille järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille antaisitte tiloja käyttöön ja millaisille ette? Ja minkä tyyppisiin tilaisuuksiin?

Kotikirkko:

Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon kristillinen lähtökohta.  Mahdollisuuksien mukaan on varattava seurakunnan työntekijä mukaan tilaisuuksiin.  Eri uskontokunnille tiloja vuokrataan vakaasti harkiten.

Yhteistyöryhmä:

Tilojen käytön suhteen tulisi olla hyvinkin salliva. Toisaalta ei-kristillisen uskontokunnan hengelliset tilaisuudet tai tilaisuudet, joissa sisältö on selkeästi kristillisiä arvoja rienaava, eivät kuulu seurakunnan tiloihin. Häät, hautajaiset, kastejuhlat ja syntymäpäivät soveltuvat pidettäviksi seurakunnan tiloissa, mutta niiden luonteesta tulisi keskustella etukäteen, koska ryyppybileitä ei tulisi sallia.

Kirkon käyttöä konsertteihin, joissa ei ole mitään hengellistä yhteyttä, tulisi tapauskohtaisesti harkita.

Muut kristilliset yhteisöt? Kirkon omien järjestöjen, esim. lähetysjärjestöt, tilaisuudet tulisi sallia karsimatta. Mutta esim. Luther-säätiön tyyppiset, selkeästi kristilliset yhteisöt, joissa on skismaa kirkkoon päin, eivät voisi käyttää kirkkotilaa, mutta ehkä muita tiloja selkein ohjein ja tietyin sopimuksin. Samoin ehdoin tulisi kohdella helluntaiseurakuntaa ja vapaaseurakuntaa, jos heillä olisi jokin tilapäinen tarve omien kokoustilojen käytön estyessä (esim. tulipalo, remontti). Käytöstä perittäisiin siis vuokraa.

Jos tiloissa on tyhjäkäyttöä ja niitä haluttaisiin vuokrata johonkin ”neutraaliin” harrastyyppiseen toimintaan, voisi se olla osa hyvää talouden hoitoa ja tilojen ylläpidon rahoittamista. Saatavan vuokran tulisi kattaa kulut ja ylikin.

Yhdistykset, jotka tukevat vähäosaisimpia ja ovat itsekin vähän niukkavaraisia ja tekevät työtä, joka sivuaa diakonista työtä (esim. mielenterveysyhdistys Virkku), voisivat käyttää seurakunnan tiloja.

19.10.2018


Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneessa

Seurakuntavaaliehdokkaat kertovat vaalikoneessa itsestään ja asioista, joita itsekukin heistä haluaa pitää esillä seurakunnan päätöksenteossa. Löydä oma ehdokkaasi vaalikoneeseen vastanneiden joukosta.