Kirkko kutsuu - Laskiaissunnuntai
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kirkko kutsuu - Laskiaissunnuntai

Laskiaisena mennään mäkeen tai hiihtämään, jos sää suinkin sallii. Pulkat, kelkat ja liukurit otetaan mukaan. Aivan perheen pienimmätkin pääsevät nauttimaan vauhdin huumasta ja yhteisestä ilosta.

Mäenlasku laskiaisena onkin säilyttänyt paikkansa muuttuneen kulttuurin keskellä.

Laskiainen on kuitenkin myös aivan muuta kuin mäenlaskua. Laskiaisena valmistaudutaan paastonaikaan, joka kestää seitsemän viikkoa, aina pääsiäiseen asti. Laskea -verbin synonyymeinä voidaan käyttää sanoja madaltua, painua ja laskeutua. Laskiaisena madallumme, laskeudumme paastoon. Laskiainen -sana viittaa myös päivien laskemiseen tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen.

Pian laskiaissunnuntain jälkeen tuhkakeskiviikkona alkava paastonaika on yksinkertaisten elämäntapojen ja itsekieltäymyksen aikaa. Jotkut ihmiset noudattavat koko seitsemän viikon ajan paastoa pidättäytyen esimerkiksi liharuuista ja erilaisista nautintoaineista. Paastoon sisältyy myös ajatus sisäisestä paastosta. Paastomatka antaa hyvän mahdollisuuden arvioida omaa itseään ja elämäänsä. Se on ikkuna uudenlaisten maisemien tarkkailuun. Parhaimmillaan se voi johtaa pysyvään muutokseen elämän rönsyjen karsimiseksi.

Paaston ei ole tarkoitus olla itsekeskeistä tarkkailua ja toimintaa, vaan sen tavoitteena on johdattaa yhteen niin toisten ihmisten kuin Kristuksen kanssa. Ajatus lähimmäisen rakkaudesta sisältyy siten keskeisesti laskiaissunnuntaihin ja sen raamatunteksteihin.

Paastoon laskeutumisen tavoite on ennen kaikkea ”ylösnouseminen”. Laskiaissunnuntain evankeliumitekstissä puhutaan Jeesuksen ja opetuslasten matkasta Jerusalemiin (Mark.10:32–45). Samalla tavalla nykyajan ihmisiä kannustetaan lähtemään paaston aikana seuraamaan Jumalan rakkauden uhritietä — Vapahtajan kulkua kohti Golgatan ristiä aina ylösnousemukseen ja taivaaseen astumiseen saakka.