Sanoja yhteislauluille – Ukrainalainen iltatori 9.8.

Hiljainen tienoo

Hiljainen tienoo hämyinen maa
kultaa sen ylle kuu heijastaa
yksin taas kuljen mietteisiin jään
milloin mä jälleen kotini nään

Kotiini kauas kaipuuni saa
tähtinen taivas tien viitoittaa
rukoillen käännyn puoleesi sun
johdathan Herra kotiini mun

Ukrainalainen sävelmä, suom. sanat Paavo Kiiski

Sininen ja valkoinen

Kotimaa kun taakse jäi
Mietin hiljaa mielessäin
Mitä siitä kertoisin,
Kysyjille vastaisin.
Kertoisinko köyhyyden?
Laudat eessä ovien tai sen kaiken rikkauden?
Kunnes tiesin vastauksen:

Sininen on taivas,
Siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
Sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
Valkoiset on yöt kesien,
Valkoiset on pilvet,
Lampaat nuo taivaan sinisen.

Juuret kasvoi maahan sen,
Kylmän sekä routaisen.
Lämmön tunsin kuitenkin,
Lujuudessa graniitin.
Hiljaa kuusten kuiske soi,
Terveisensä tuuli toi.
Sininen ja valkoinen
Värit ovat vapauden!

Sininen on taivas,
Siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
Sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
Valkoiset on yöt kesien,
Valkoiset on pilvet,
Lampaat nuo taivaan sinisen

Sininen on taivas,
Siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
Sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
Valkoiset on yöt kesien,
Valkoiset on pilvet
Lampaat nuo taivaan sinisen

Säv. & sov. Jukka Kuoppamäki

Laulu Dnjeprille

Viimeisen kerran katson Dnjepriin
Ennen kuin lähden täältä pois
Rannoilla Dnjeprin kerran kohdata sain
Armaani yössä toukokuun
Jäljellä nyt on mulla muistoni vain
Kellastuu lehdet syksy on

Viimeisen kerran katson Dnjepriin
En mistään virtaa syyttää vois
Nyt vaikka tieni vievä kauaksi on
Itseäin syyttää siitä saan
Joskaan ei lempi liene kuolematon
Ei kuole Dnjepri milloinkaan

Viimeisen kerran katson Dnjepriin
Harhaako vain sen välke ois
On poissa hurma öitten ihmeellisten
Luo toisen virta armaan vei
Siksi ei soi nyt laulu onnellinen
Riemusta kerro nyt se ei

Suom. san. Reino Helismaa

Toivotaan, toivotaan

En aina oikein jaksa ymmärtää
En aina oikein jaksa ymmärtää
Kun rakkautta saa, ei silti löydä haluavaa
Ei meillä riitä aikaa rakastaa

Toivotaan, toivotaan, toivotaan
Että joskus luomme toisenlaisen maan
Että antaisimme kaiken, auttaisimme ystävää
Ehkä kaukana se on, mut' toivo jää

En oikein usko rauhan kestävän
En oikein usko rauhan kestävän
Kun liekeissä taas on
Tää synnyinpaikka onneton
Vain toivo silloin löytää asunnon

Toivotaan, toivotaan, toivotaan
Että joskus luomme toisenlaisen maan
Että antaisimme kaiken, auttaisimme ystävää
Ehkä kaukana se on, mut' toivo jää

En usko minkään muun nyt auttavan
En usko minkään muun nyt auttavan
Siis lyökää kättä viholliset, lyökää jokainen
Mä luulen silloin onnistuvan sen

Toivotaan, toivotaan, toivotaan
Että joskus luomme toisenlaisen maan
Että antaisimme kaiken, auttaisimme ystävää
Ehkä kaukana se on, mut' toivo jää

Toivotaan, toivotaan, toivotaan
Että joskus luomme toisenlaisen maan
Että antaisimme kaiken, auttaisimme ystävää
Ehkä kaukana se on, mut' toivo jää

Säv. & san. Carlo Pes ja Jimmy Fontana, suom. sanat Pertsa Reponen

Mestaripiirros

Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut,
Hän ei muuta tehnytkään.
Heräs aikaisin, otti kynä käteen,
Rupes siinä piirtämään.

Päivä kului, mut hetkenkään lepoo,
Piirtäjä ei kaivannut.
Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut,
Mestari valmisti sut.

Ja se kuva oli kaunis,
Oi ihme suorastaan.
Muodon jumalaisen sait.
Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun,
Päde kuolevaisten lait.

Niille jotka yhä epäilevät Luojaa,
Sanon vastaukseksi vaan,
Että jos ne edes kerran näkis sinut,
Kaikki rupeis uskomaan.

Säv. & sov. Knipi, san. Mariska

Sateenkaariunet

Liian helposti me alistumme
Päiviin arkisiin ja harmaisiin
Ilman taistelua antaudumme
Emme usko enää unelmiin

Vaikka musta-valkoinen ois maailma
Silti oikeus on meillä kaikilla
Nähdä sateenkaaren värisiä unia

Liian usein meidät pelko voittaa
Sitoo kädet meiltä ilkkuen
Haaveet salaisimmat raunioittaa
Työntää meidät maahan varjojen

Liian suurta surun synkkää viittaa
Aina perässämme laahataan
Hukkuu ilo, emme enää piittaa
Mitä huominen tuo tullessaan

Sisälläni pieni toivo itää:
Kyllä tästä vielä selvitään
Kunhan oikeudesta kiinni pitää
Lyödään aukko yöhön pimeään

Onhan meidän ainut tehtävämme
Jatkaa työtä, nähdä näkyjä
Pistää likoon koko elämämme
Että valon näkis eksyvä

Säv. & san. Jaakko Löytty