Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Oletko odottanut jotain joskus oikein kovasti? Kun odottaa jotain, niin silloin mieleen ei mahdu mitään muuta. Koko elämä keskittyy vain siihen, mitä odottaa. Moni odottaa tällä hetkellä joulua. Silti ei tule ehkä ajatelleeksi, mitä joulussa odottaa. Huomio keskittyy ehkä siihen, että kaikki siivoukset tulee tehdyksi, ruuat laitettua ja lahjat hankittua. Silti ilmaan jää kysymys, mitä me odotamme?
Neljäs adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle. Pian koittaisi hänen synnyttämisensä aika. Marian odotus ja joulun odotus kuuluvat kiinteästi yhteen. Molempien tähtäimessä on sama tapahtuma, Jeesuksen syntymä.
Odottaminen ei ole helppoa. Joulun odottamiseenkin liittyy usein stressiä, kiirettä ja huolta. Marian odotusaikakaan ei sujunut ilman vastoinkäymisiä. Päivän evankeliumissa (Matt.1:18-24Linkki avautuu uudessa välilehdessä) kerrotaan, että Joosef aikoi purkaa kaikessa hiljaisuudessa kihlauksen kuullessaan Marian olevan raskaana. Nuorelle Marialle lapsen kasvattaminen yksin tuohon aikaan olisi ollut vaikeaa ja häpeällistä. Enkeli ilmestyy kuitenkin unessa Joosefille ja saa tämän pään käännettyä ilmoittamalla lapsen olevan kauan odotettu Messias. Lopulta käy siis hyvin.
Ehkä juuri tästä on kysymys myös adventin ajassa, joulupaastossa. Siitä, että kaiken kiireen ja melun keskellä löytäisimme mielessämme tilaa joulun ilosanomalle. Sille, että lopulta käy hyvin. Vaikka kaikkea ei ehtisi siivota eikä kaikkea ruokaa ehtisi itse laittaa. Silti odotus palkitaan. Jeesus syntyi jouluna seimeen Marialle ja Joosefille. Hän syntyy myös tänä jouluna meille jokaiselle.
”Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.”
20.12.2019
Sanna Marin
seurakuntapastori
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä