Etsikkoaikoja

Tunnen iloa valmistellessani tätä hartauskirjoitusta, joka on minulle ensimmäinen Siilinjärven seurakunnan palveluksessa. Tulevana sunnuntaina olet lämpimästi tervetullut Siilinjärven kirkkoon juhlajumalanpalvelukseen, jossa saan siunauksen tehtävääni. Jumalan siunaukseen luottaen on turvallista tehdä työtä.

Tuleva sunnuntai puhuu ”etsikkoajoista”. Jotain aiheeseen liittyvää koin itsekin ajellessani viiden vuoden ajan töihin Lieksaan, vaikka koti pysyi Siilinjärvellä. Valintoja tehdessä ei aina tiedä, mihin ratkaisu johtaa ja kuinka elämä muuttuu. Saadessani pappisvihkimyksen Lieksan seurakuntaan en ajatellut viettäväni siellä viittä vaikkakin mukavaa vuotta. Jumalalla on omat aikansa.

Raamatussa on useita esimerkkejä, joissa ihmiset ja kokonaiset kansakunnat joutuivat valintojen eteen. Mitkä seikat silloin vaikuttivat päätöksenteossa? Luottaako järkeen, yleiseen mielipiteeseen ja ihmisviisauteen, vai herkistyäkö kuulemaan sisimmän ääntä? Ensin mainitut saattoivat estää kuuntelemasta Jumalaa ja noudattamasta hänen kutsuaan. Väärät valinnat johtivat pahimmillaan vakaviin ongelmiin yksilön tai kansakunnan elämässä. Hengellisessä mielessä oli vaarana joutua eroon Jumalan yhteydestä.

Etsikkoaikana Jumala kutsuu omille teilleen harhautunutta yhteyteensä rakkaudessaan ja armossaan. Kun kuulemme hänen äänensä, on sitä hyvä noudattaa: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15). Tulevan sunnuntain evankeliumitekstissä (Luuk. 19:41-48) Jeesus itkee lähestyessään Jerusalemia. Jerusalem paadutti itsensä; hiljainen viikko oli sen etsikkoaika. Etsikkoajan tullessa kohdalle mieli on usein hätääntynyt ja rauhaton. Silloin saamme kuulla ja uskoa todeksi Kristuksen seurakunnan vakuutuksen, että Vapahtajamme sovitustyön tähden meillä on mahdollisuus saada kaikki rikkomuksemme ja syntimme anteeksi. Silloin Jumala ei kutsunut turhaan, sisin sai levon ja rauhan.

22.8.2019
Pauli Soranta
seurakuntapastori