Kohti pääsiäistä: Kärsiikö Jumalakin?

Kärsimys – sana, jossa on paljon tunnetta ja latausta. Usein se on olemukseltaan jotain niin syvää, etteivät sanamme riitä sitä kuvaamaan. Elämän vaikeuksissa tai suoranaisen kärsimyksen keskellä olemme usein kahden kysymystemme kanssa: miksi juuri minä, miksi juuri nyt, loppuuko tämä koskaan? Jättääkö Jumalakin kärsivän yksin?

Ehkä asia ei ole niin. Sunnuntain Vanhan testamentin lukukappaleessa Israelin Jumala tuskailee profeetta Jesajan suulla (Jes. 65): ”Minä olen kyllä ollut lähellä, mutta he eivät ole minua etsineet, olen ollut läsnä, mutta he eivät ole minua kyselleet.” Kärsimyksessä Jumala saattaa olla lähempänä kuin luulemmekaan. Onko käynyt niin, että yksilöinä tai kansakuntana olemme itse ajautuneet niin kauaksi taivaallisesta Isästämme, ettemme ymmärrä kutsua häntä avuksi ja luottaa hänen johdatukseensa?

Kärsimyksen sunnuntai vie meidät syvään paastonaikaan, Jeesuksen kärsimystien äärelle. Minä ja sinä, me kaikki, olemme osallisia hänen kärsimykseensä. Evankeliumitekstimme mukaan (Luuk. 13: 31–35) Jeesusta varoitettiin lähestyvästä kuolemasta, mutta siitä huolimatta hän halusi kulkea raskaan tiensä loppuun saakka. Vaikka hänen tahtonsa oli ollut hyvä: ”Jerusalem, Jerusalem! Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan!”, ihmiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä. Olisimmekohan itse osanneet toimia toisin?

Paastonajan tehtävä on peilata myös omaa sisimpäämme. Olipa elämämme ollut millainen tahansa, iloa, koettelemuksia tai kärsimyksiä, kutsuu Jumala elämään yhteydessään. Hän tahtoo olla Isämme, joka huolehtii ja johon voi turvata, vaikka joskus sallii elämäämme koettelemuksiakin. Hän tahtoo muistuttaa Poikansa kulkemasta kärsimystiestä, jossa hän itse kantoi meidän kipumme ja jonka kautta syntimme lopulta sovitettiin ja tie taivaaseen avattiin. Koettelemusten ja kärsimyksen keskelläkin voimme saada lohtua pääsiäisen evankeliumista!

29.3.2020
Pauli Soranta
seurakuntapastori

Ristinmuotoinen avain avoimella kämmenellä.