Kasteen lahja

Kristillisen kasteen esikuvana on Jeesuksen Johannes Kastajalta saama kaste. Tämä Jeesuksen julkisen toiminnan aloittanut tapahtuma oli osoitus siitä, että ihmisen ei tarvitse piiloutua Jumalalta, vaan hän voi tulla Jumalan kanssa uuteen suhteeseen. Ihminen voi astua rohkeasti Jumalan eteen kuin hyvän isän eteen. Silloin taivaat avautuvat ja Jumala sanoo: ”Sinä olet minulle rakas, sinuun minä olen mieltynyt.”

Näin Jumala sanoi myös meille kasteemme yhteydessä. Tätä on kasteen lahja. Tästä uskosta meidän luterilainen kirkkomme elää. Tämä on kirkkomme näky: kaikki kastetut ovat Kristuksen omia ja armo ulottuu vieläkin ulommaksi. Valitettavasti on totta, että monet ovat tästä uskosta vieraantuneet, mutta heidätkin on hänen yhteyteensä liitetty lujaan liittoon, jota Jumala ei uskomme mukaan sano irti.

Kaste on aarrearkku, jonka usko voi avata. Kaste ei siis oikeuta hengelliseen velttouteen. Jo pelkän kiitollisuuden pitäisi kannustaa meitä Kristuksen seuraajiksi, tekemään hyvää lähimmäisillemme ja elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Kaste on elämänmittainen ohjelmanjulistus, kutsu lähteä mukaan toteuttamaan Jumalan mielen mukaista maailmanjärjestystä jo tässä ajassa.

Pelastettukin ihminen on edelleen ihminen, siis syntinen. Täydellisiä ja pyhiä meistä tulee vasta uuden luomisen päivänä. Siihen asti meissä on hengissä - ja enimmäkseen hyvinvoiva - oma itsekäs ihmisluontomme, joka kaikin tavoin kapinoi Jumalaansa vastaan.

Vaikka joudummekin joka päivä tunnustamaan, ettemme kykene tekemään sitä hyvää, mitä tahtoisimme, jo sen huomaaminen on osoitus Pyhän Hengen työstä meissä. Kasteen armo auttaa meitä tekemään parannusta itsekkyydestämme. Vaikka tie tuntuu pitkältä ja joskus epätoivoiseltakin, toivoton se ei ole, kun emme joudu taistelemaan oman voimamme varassa. Pyhä Henki lahjoittaa meille päivittäin uskoa ja rakkautta jaksaaksemme elää tässä maailmassa.

9.1.2020
Olli Kortelainen
kirkkoherra